Bearly Queen - Void, oh the Void

Bearly Queen Oulusta on varsin tuore artisti dronekentällä. Silti parissa vuodessa hän on ehtinyt saada ulos jo peräti neljä CD-R julkaisua. Näistä tuorein Void, oh the Void vakuuttaa ainakin minut siitä että Bearly Queenin tekemisiä kannattaa seurata.

Artisti: Bearly Queen
Formaatti: CD-R
Levy-yhtiö:Luovaja
Julkaisuvuosi: 2009
Painos: 50 kpl.

Kesto: 44:15
Kappaleita: 1

Void, oh the Void koostuu yhdestä pitkästä raidasta joka kulkee tyylipuhtaasti minimalistisen dronemusiikin tietä. Alkupuolisko on jotakin Moljebka Pvlsen ja minimalistisemman Troumin välimaastosta; hiljaisuudesta nousee hitaasti, hitaasti esiin valtavan oloisena hyökyvä äänimassa. Kuin valtava laiva yössä, joka hitaasti lähestyy paljastaen yhä enemmän voimastaan. Todella matalat bassofrekvenssit tuovat massiivisuuden tuntua, vaikka levy onkin hiljainen ja volyyminupin reilu nosto tuo esiin äänimassan herkullisen yksityiskohtaisuuden. Levyn toinen osio on Lustmord-maisempaa syvän pimeyden tutkiskelua - staattisempaa ja synkempää. Lopussa on pieni orkestraalimainen "outro" jonka tarpeellisuudesta en ole aivan varma.

Erittäin onnistunutta dronemusiikkia, esim. Moljebka Pvlsen ja Troumin ystäville todella tutustumisen arvoinen nimi.

John Björkman


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

Bearly Queen from Oulu is a rather fresh name in the field of drone music. Yet he has managed to put out four CD-R releases already in just two years. The freshest one, titled "Void, oh the Void" certainly awakens my interest to follow the activities of this artist.

Void, oh the Void consists of one long track of pure minimalist drone music. The first half is somewhere in between minimalistic Troum and Moljebka Pvlse: ever so slowly a gigantic mass of sound rises out of the silence. Like a giant ship slowly approaching in the night, revealing more and more of it´s size and power. Very low bass frequenies and a rich and detailed sound (revealed by turning the volume button rather high) add to the feeling of vastness in spite of the record being rather quiet. The second half explores the deepest abyss in a more Lustmord-ish way - more static, more dark. In the end there is an orchestral "outro", of whose necessity I am not sure.

This is some very well-made drone music, and a name worth checking out for fans of artists like Troum of Moljebka Pvlse.

John Björkman