Ensimmäisellä kokonaisella albumillaan kotimainen Bird From the Abyss tarjoaa sen mitä antoi demollaan jo odottaa: Kitaravetoista varsin hypnoottista äänimaisemaa, joka junnaa usein paikallaan mutta vie vahvasti toiseen mielentilaan. Sinällään Juho Matias Aaltosen musiikissa ei ole mitään radikaalisti uutta tarjottavaa - samankaltaista tavaraa on kuultu monilta artisteilta, joskus loistavana, usein vain tylsänä.

Tällä levyllä metodista on kuitenkin onnistuttu tavoittamaan jotain hyvin toimivaa, niin että matto liikkuu sujuvasti kitara-ambientin, folkin ja doomin välillä, kestäen toistuvaa kuuntelua ja pysyen mielenkiintoisena. Parhaat palat koetaan tosin jo alussa, kun huiluiseen ambient-mattoon liitetään pehmeitä rumpuja ja linnunlaulua, mutta samaan tehoon päästään onneksi välillä muutenkin.

Hiukan saisi pakettia yhä hioa ja monipuolistaa, mutta hyvä (ja todella kauniisti paketoitu) levyhän tämä on.

Jiituomas

On its first full album, the Finnish Bird fFrom the Abyss gives what its demo hinted at: A guitar-based, quite hypnotic soundscape, which often does not move much, yet takes you to a new state of mind anyway. Per se, the music of Juho Matias Aaltonen has nothing radically new to offer - same kinds of stuff has been heard from many other artists, some of it brilliant, most just boring. On this record, the artist has nevertheless captured something very well-functioning from the method. His layer of sounds move fluently from guitar-ambient to folk and doom, easily enduring multiple listens and staying interesting. The best parts are heard early on, though, when he adds birdsong and soft drumming to flute-like ambient, but much almost as good stuff can be heard also later on.

On the whole, the material could still do with a little extra polishing and a bit more versatility. This is nevertheless a good (and really nicely packaged) album as it already is.

Jiituomas