Erikoisesti piirilevykaavoitettujen pahvilevyjen väliin pakattu V on tietääkseni venäläisen Cisfinitumin esikoisjulkaisu. Aiemmin Cisfinitumia on voinut kuulla Heilige Feuer II -kokoelmalla, jonka kappaleet Mbip in Two Parts antavat odottaa paljon.

Heilige Feuerin rajun kaoottisiin tehdasmaisemiin verrattuna V on kuitenkin erittäin seesteinen teos. Levy alkaa lämpimänä ja melankolisena ambientina, joka kuitenkin alkaa ottaa yhä koneellisempia ja kylmempiä sävyjä edetessään. Bad Sector-vaikutteita on havaittavissa lämpimän tunteellisuuden ja koneäänien yhdistelmässä, mutta hyvin eri tavalla toteutettuna. Huomaa myös että monilla venäläisillä artisteilla, Reutoffilla, Cyclotimialla ja nyt Cisfinitumilla on jotain samaa, jota voisin kuvata urbaanin ympäristön tunnelmien onnistuneeksi välittämiseksi. Hitaan leijuvasti alkanut levy saa äkillisiä muutoksia kakkoskappaleelle siirryttäessä lyhyen noisepurkauksen merkeissä. Sen jälkeen lisää melankolisia tunnelmia, tällä kertaa melodisesti esitettynä. Loppulevy jääkin kutakuinkin ambientiksi oudoilla ympäristöäänillä ja droneilla höystettynä. Levyn surumielisyydessä on kauttaaltaan jotain perivenäläistä, mikä ei ole ollenkaan huono juttu. Harmi kyllä V käy nopeasti aika tasapaksuksi eikä pysty pysymään mielenkiintoisena kuin ehkä puoleen väliin saakka. Silti ihan lupaava debyytti.

John Björkman