| Current 93 - Baalstorm, Sing Omega | ||
|
|
||
|
Current 93 jatkaa tuotteliasta ja epätasaista linjaansa vauhdilla, jossa tuntuu että kun edelisen kiekon saa arvosteltua, pari muuta on jo ehtinyt ilmestymään. Baalstorm, Sing Omega on kuitenkin sen verran erottuva tapaus, että se ansaitsee ylimääräistä huomiota. Sinällään albumissa ei ole mitään poikkeavaa yhtyeen aikaisemmista kiekoista - epätäydellistä soittoa, painokkaan ylidramaattisia lyriikoita ja sekavaa meuhkaamistakin riittää. Mutta seassa on juuri sitä nerokkuutta joka saa yhtyeen erottumaan edukseen massasta: Kryptisiä lyriikoita, David Tibetin paatoksellista lausuntaa, ja muutama todella onnistunut sovitusratkaisu. Varsinkin etnosointinen With Flowers in the Garden of Fires osoittaa yhtyeen olevan yhä täydessä voimassaan, vaikka sen tuotanto muuten toistaakin pitkälti samaa kaavaa kuin ennenkin. Ja kitaratausta Night! Death! Storm! Omega! -kappaleessa on erittäin oivaltava. |
Artisti: Current 93 |
|
Monella tasolla levy on kuitenkin juuri sitä toistoa, eli vaikkapa Baalstorm! Baalstorm! erotuu lukuisista muista vastaavista David-saarnaa-kiihkolla -raidoista vain hieman erilaisen sanastonsa takia, ja The Nudes Lift Shields for War on juuri niin kaunis balladi kuin kymmenet aiemmatkin. Jotenkin kiekosta silti muodostuu toimiva kokonaisuus - ei ehkä klassikko, mutta luotettavan varma Current 93-albumi. On yhtyeitä joiden ei oletetakaan muuttuvan liikaa. Ja parhaimmillaan Tibet on kiistämättömän nerokas, eikä tällä kertaa ole mukana juurikaan keskimääräistä huonompaa ainesta painamassa rimaa alas. Jiituomas |
||
|
|
||
|
|
||
|
Current 93 keeps up its fast, and of varying quality, publishing pace where it seems that when one review is ready, there are a couple of new records already out. Baalstorm, Sing Omega is nevertheless a distinct occasion, and thus deserves extra attention. Essentially, there is nothing different from a myriad of earlier Current 93 albums - off-key playing, emphasized and over-dramatic lyrics, and confusing moments exist aplenty. Yet there is also in the mix lots of the genius which makes the band stand out amongst its peers. Cryptic texts, David Tibet’s pathos as he intones them, and a few very fine arrangement decisions. Particularly the ethno-sounding With Flowers in the Garden of Fires shows the band to still be at full strength, even as most of their songs repeat same patterns as before. And the guitar background in Night! Death! Storm! Omega! is very clever. Jiituomas |
||