Cyclotimia on ollut minulle kautta uransa hyvin hankala lokeroitava. Moskovalaisduon musiikissa on jotakin selkeästi elektroakustiikkaan viittaavaa, jotakin omaperäisen levotonta, ja jotakin, mikä tuo mieleen ohutsoundiset keikat taidegallerioissa. Moni yhtyeen levy on jättänyt minut kylmäksi, tavalla “palaset kohdallaan, mutta koko potentiaalia ei saavutettu”. The Invisible Hand of Market on tässä kuitenkin poikkeus - se on selkeän onnistunut teos.

Kappaleet ovat kyllä hyvin taideteossuuntaisia ja ääneltään ohuita, jopa yksinkertaisia, mutta niissä on runsaasti nyansseja ja ne toimivat yllättävän tehokkaina korvamatoina. Tyyli on vahvasti duurivoittoinen, voisi sanoa jopa pinnallinen, mutta se toimii, ja rytmien käyttö korostuskeinona pelaa erinomaisesti, samoin puhesamplejen upotus mukaan. Vaihtelevuuttakin on runsaasti, positiivisella tavalla.

Jiituomas

I have found Cyclotimia very hard to categorize throughout its career. The Moscow-based duo’s music contains something very electroacoustic like, something innovatively restless, and something that brings thin-toned art gallery concerts to mind. Many of their albums have left me cold, in a “good pieces, but not reaching their full potential”. The Invisible Hand of Market is the exception to that: it clearly a fine work. The songs are still artwork-style and thin on sound, even simplistic, yet they contain many nuances  and they function as surprisingly effective earworms. The tone is dominantly high, one could even say superficial, but it works. So does also the use of rhythms for added emphasis, as do the embedded speech samples as well. There’s also a lot of change, in a contributing manner.

Jiituomas