Khmeleva Project on ukrainalaisen kaaos-kansanmusiikkiyhtye DakhaBrakhan ja valkovenäläisen ambient-projektin Port Mone yhteisluomus, joka on alunperin syntynyt Artpole-festivaalilla. Idea on hyvin tehokas: Port Monen mainioiden haitarin hallitsemien maisemien ja variaatioiden päälle tulee joukko teräviä mutta harmonisia naisvokaaleja, jotka vaikuttavat omaperäiseltä folkilta. Vitsi on kuitenkin siinä, ettei DakhaBralha tee autenttista kansanmusiikkia, vaan omaa urbaania fantasiaansa siitä mitä ukrainalainen folk voisi olla. Vastaavasti Port Mone käyttää perinteisen kuuloista minimalistista tyyliä, mutta sekoittaa siihen sopivia lisäelementtejä, välttäen purismia. Tästä johtuen yhtyeillä on käytännössä täysi vapaus luoda yhdessä mitä haluavat.

Osassa raidoista tulee ensin tuntu siitä että ne ovat vain rikassävyistä kansanmusiikkia, mutta huolellisempi kuuntelu vinkkaa pieniin poikkeavuuksiin, joista alkaa pitämään kerta kerralta enemmän. Osa on ilmiselvästi vapaamuotoisempia, varsinkin ärsyttävä mutta tarttuva lähes 11-minuuttinen Tonke Derevo. Oma kokemukseni oli, että mitä enemmän Port Monen vapaalle taustalle oli annettu tilaa, sitä voimakkaampia kappaleet olivat. Tästä paras esimerkki on loistava Vesvanyanky, joka rakentuu tyylillisistä kausista kohti hyvin intensiivistä loppua. Hienoimmin kaikista toimii yllättäen kuitenkin tasapainoinen fuusio, jota edustavat hitaahkot ja huomaamatta todella hypnoottiset Vanyusha ja Oi upav snizhok.

Jos vierastaa dramaattista kansanmusiikkia, Khmeleva Projectia ei voi suositella. Mutta jos on avoin mieli, se sisältää erittäin paljon omaperäisyyttä ja eriomaisia herkkuja, raidalta toiseen.

Jiituomas

Khmeleva Project is the joint creation of the Ukranian chaos-folk band DakhaBrakha and the Belarusian ambient project, first born at the Artpole festival. The idea is very effective: On top of Port Mone’s accordion-dominated scenes and variations comes a group of sharp but harmonious female vocals, which seem like innovative folk music. Here, however, is the trick: DakhaBrakha does not do authentic folk music, but rather its own urban fantasy of what Ukranian folk might be like. In a similar vein, Port Mone uses a traditional-seeming minimalist approach, yet mixes in some suitable extra elements, while avoiding purism. This combination means that the bands have the freedom to basically do together whatever they like.

On some tracks, one first gets the feel that they are simply richly toned folklore music, but a more careful listening hints at small deviations, which one begins to like more and more each time. Some songs are clearly more freeform, especially the irritating yet catchy, nearly 11 minutes long Tonke Derevo. My own experience was that the more space was given to Port Mone’s free background, the more powerful the songs were. The best example of this is the brilliant Vesvanyanky, which builds up through individual, periodic styles towards a very intense end. The best material of all, surprisingly, is nevertheless the balanced fusion of both bands, represented by the slow and subtly very hypnotic Vanyusha and Oi upav snizhok.

If one is not into dramatic folk music, I cannot recommend Khmeleva Project. If one has an open mind, however, it is something that contains a lot of innovation and delicious gems, from one track to the next.

Jiituomas