| Hatred of Wolf - Journey into Solitude | ||
|
|
||
|
Hatred of Wolf on joensuulaisen Vile Nousiaisen sooloprojekti, jonka tarkoitus on tarjota artistille vapaat kädet toteuttaa omia ideoitaan. Niinpä ensidemot olivat metallia, tätä edellinen (Yön Kylmyydessä, 2003) ihan mukavasti toiminutta varhaisen Mortiisin tai Burzumin elektronisten levyjen kaltaista tavaraa, ja Journeyn jälkeen julkaistu demo (Forever Gone, 2005) jälleen metallia. Journey into Solitude on pehmeähköä, melodista ambientia. Rauhallisesti näppäily kitara on toki yhä hallitsevana, välillä ainoanakin soittimena.
|
Artisti: Hatred of Wolf |
|
| Mortiis on edelleen se selkein vertailtava,
mutta erityisesti Spring (Time to Enjoy Happiness) on niin
lähellä Penitentin ihanan hölmön Chaos
by Roses Spawned-albumin äänimaailmaa että korvani
jäävät jatkuvasti odottamaan Karsten Hamren vokaaleja.
Ehkä juuri siinä voisi itse asiassa olla Hatred of Wolfin (tässä
tyylilajissaan, siis) sopivin tehostuskeino: kappaleet ovat sinällään
hyviä, mutta kovin kliseisen oloisia. Lisäämällä
möreät puhevokaalit - mikä ei liene metallimuusikolle ongelma
- lausumaan myyttisiä runoja melodioiden päälle nyt häiritsevät
piirteet kääntyisivätkin suuriksi eduiksi. Nousiaisella on
selvästi kykä luoda tarttuvuutta ja toimivuutta pienistä
palasista, joten sitä kannattaisi hyödyntää enemmän.
Joko korostamalla korneja osia teatraalisuuteen asti, tai sitten riisumalla
lisää palasia pois melodioista ja pyrkimällä samoihin
suuntiin kuin esim. Pimentola. Tämänhetkisessä muodossaan
Hatred of Wolf on lähinnä kuvaus tekijänsä monipuolisesta
luovuudesta ja teknisen puolen hallinnasta, ei innovatiivinen, omaperäinen
luomus. Ilokseen sitä silti kuuntelee tällaisenakin. Jiituomas
|
||
|
|
||