First Law (pykälät sikseen) on saksalaisprojekti jonka musiikki on varsin omalaatuista soppaa. Ainakin yhtyeen edellinen albumi Velochrome teki minuun ihan hyvän vaikutuksen. First Law yhdistelee tylyjä bassomelodioita, ambient-elementtejä, puhetta ja joskus laahaavia rumpukomppeja luoden ahdistavan elokuvamaisia tunnelmia. Yhtyeen musiikki voisi olla kuin suoraan Quentin Tarantinon, Martin Scorcesen tai jopa joistain David Lynchin elokuvista (tai oikeastaan mistä tahansa elokuvasta jossa on paljon likaisia äijiä polttamassa sikareita pimeissä huoneissa). Tunnelman takaavat houreinen tunnelma ja "irstas huumesetä"-puhesamplet, jotka on poimittu juuri tunnelmaan sopivista leffoista, kuten Pelkoa ja Inhoa Las Vegas:ista (kappaleella Still Humpin´ the American Dream).

Levyn ongelma muodostuu siitä, että se on aivan liian samanlainen kuin edeltäjänsä Velochrome. Lähinnä levyt poikkeavat siinä mielessä, että Velochromella oli hyvinkin erilaisia kappaleita kun taas Refusal as Attitude on hyvin tasaista matkaa koko levyn ajan. Ainoa korvaan pistävä suurempi poikkeus on levyn päättävä sähkökitarafanfaari, joka saa ainakin minut painamaan stop-nappulaa hieman etuajassa.

First Lawn konsepti on kyllä onnistunut ja mielenkiintoinen mutta ei salli paljoa kehitystä. Suosittelen hankkimaan joko tämän tai Velochromen, mutta vain jomman kumman.

John Björkman