Arte Astrattasta on heti alkuun todettava, että se on hyvin hajanainen ja varsin ongelma(ll)inen levy. Ensi raidasta lähtien huomaa, että vastuullisilla (joilla kaikilla on lukuisia muita projekteja taustallaan) on ollut selkeä idea siitä mitä on haluttu tehdä: vähäeleistä äänitilaa, jossa pieni rytmi ja kolinat luovat hiukan teollista vaikutelmaa. Periaatteessa kaikki palaset ovat kohdallaan, käytännössä ne eivät silti loksahda paikalleen. Yleisvaikutelma on lattea, ikään kuin materiaalin todellinen potentiaali jäisi käyttämättä. Poikkeuksia on kaksi: jylhän komeat Maithuna ja Saraha & Naropa ovat kerrassaan hienoja. Niissäkin tosin huomaa, että massiivisempi tuotantosoundi olisi tehnyt vieläkin hyvää.
Artisti: Gravehill Paris Witch
Formaatti: CD
Levy-yhtiö: Obsession Music
Julkaisuvuosi: 2006
Painos: 100 kpl
Kokonaiskesto: 62:20
Kappaleita: 7
Samaa voi toki sanoa muustakin materiaalista, mutta siellä
ongelmia on myös itse kappaleissa. Varsinkin retro-pulputtava Wombat
tuntuu olevan aivan väärässä yhteydessä, samoin
osa muissa raidoissa käytetyistä radionoise-efekteistä.
Yleisilmeeltään Arte Astratta ei missään tapauksessa
ole kuitenkaan huono levy, ainoastaan vaisu. Koko ajan on sellainen olo,
että paljon, paljon parempaankin olisi pystytty. Ideat ovat hyviä,
mutta eivät kanna kappaleita koko matkaa.
Jiituomas