Myönnän avoimesti, että loistavan Dark Mattersin (2006) jälkeen olen odottanut K.Meizterin seuraavaa levyä vesi kielellä. Tetraphobia on askeleen verran jälleen kauempana Beyond Sensory Experiencesta, mutta samalla tuntuu kadonneen myös osa sen innovaatiosta. Levy alkaa erittäin hienolla synkällä ambient-raidalla The Process. Siinä hidas rytmi, painostavuus ja lausutut etäiset vokaalit kohtaavat erittäin tyylikkäästi.

Sen jälkeen tunnelma kuitenkin jatkuu varsin tavanomaisena dark ambientina. Pieniä muutoksia on valtavan paljon, ja kauniita melodiankaaria. Lähin vertailukohta joka tulee mieleen on Ahasverus, niin tyylin kuin tasonkin osalta. Ylimääräiset, harmonioita rikkovat elementit ovat jääneet lähes täysin pois. Saatekirje puhuu avant-gardesta, mutta ei tämä sitä ole. Sen sijaan tarjolla on, suoraan sanoen, "ainoastaan" tunti loistavaa synkkää maisemamusiikkia. En valita, lainkaan, vaikka toivonkin että artisti tekee jatkossa myös oudomman linjansa mukaistakin tavaraa.

Erittäin tyylikästä ja vaikuttavaa dark ambientia, pienin mutta täysin riittävin omaperäisin sävyin.

Jiituomas

I openly admit that after the brilliant Dark Matters (2006) I have been really waiting for K. meizter’s next solo album. Tetraphobia is yet another step further away from Beyond Sensory Experience, but in the process some of that project’s innovation also seems to have vanished. The disc starts with an exquisitely fine gloomy ambient track, The Process, on which a slow rhythm, an oppressive feel and some distantly spoken words come together very stylishly. From that point on things continue as rather ordinary dark ambient. There are loads of small changes in the music, as well as beautiful melody arcs. The closest comparison I can think of, in both style and quality, is Ahasverus. There are next to no additional, experimental elements present to break the mood, unlike on the previous albums. The album’s advertisements sepak of avant-garde, but this isn’t that. Instead, it is "only" an hour of wonderful dark ambient. I do not complain at all about that, but I do hope the artist will also produce some stuff from his more experimental side in the future.

Extremely stylish and impressive dark ambient, with small but certainly sufficient shades of originality.

Jiituomas