Olen'K: Silently Noisy

Ranskalaisbändi Olen'K kuuluu CMI:n tuoreimpiin kiinnityksiin ja on ehtinyt herättää monissa "vanhan liiton" CMI-faneissa närää levy-yhtiön linjan pehmenemisen pelossa erityisesti Flowers Made of Snow -kokoelmalta löytyvän "pehmobiisi" Season of Tears ansiosta. Vielä enemmän järkytystä herättänee Silently Noisy -levyn toinen raita How Hard, joka tummilla trip hop(!) -tunnelmillaan vaikeuttaa bändin kategorisoimista pelkästään goottisynkistelyksi ja tekee siitä entistä epätyypillisemmän CMI-bändin.

 

Artisti: Olen´K
Formaatti: CD
Levy-yhtiö: Cold Meat Industry
Julkaisuvuosi: 2005
Kokonaiskesto: 55:57
Kappaleita: 11

Musiikki levyllä nojautuu kahden naisvokalistin Elise Montastierin sekä Cécile Gonzalesin ulosantiin ja syntetisaattorit (by Patrice Debet) tyytyvät pääasiassa säestämään lauluja eivätkä luomaan industrial- tai ambientmaalailuja kuten useimmiten CMI-tallissa. Kappaleiden rytmiä korostaa Manu Costan soittama basso, mutta myös etnisempiä soittopelejä tavataan kuten itselleni täysin vieraat balafon ja komsa. Bassosoundi tuo mieleen Joy Divisionin hengessä liikkuvat goottibändit, jota ei voi pitää huonona asiana vaikka muuten yhtäläisyyksiä mainittuun bändiin ei pahemmin olekaan.

Parhaimmillaan bändi on etnohenkisissä sävellyksissä kuten kappaleessa Divided, joka luutun säestyksellä onnistuu tavoittamaan hieman Dead Can Dancen tyylisiä itämaisia tunnelmia. Taustalla iskevä biitti tuo siihen omaa menevyyttä, joka varmaan tekee biisistä hitin myös goottien tanssilattioilla. Tämä levyn helmi antaa kipinän tutustua bändin tuleviinkin sävellyksiin vaikka levyllä onkin monta kappaletta, jotka eivät nostata itsessäni tunteita sen enempää negatiivisiin tai positiivisiinkaan suuntiin. Hämmästyttävin tällainen biisi on nimeltään The Bar, joka minusta kuulostaa siltä kuin mikä tapansa kappale jos avaisin radion (tosin en käytännössä kuuntele lainkaan radiota vapaaehtoisesti) satunnaiseen aikaan. Tämän voisi kaiketi tulkita, että kappale on joko radiohitti tai sitten se vain on harvinaisen puhuttelematon minulle. Joka tapauksessa se on lähimpänä "main stream"-musiikkia mitä tähän mennessä on CMI-leiristä korviini kantautunut. Veikkaisin jopa, että No Doubt soittamassa slovaria kuulostaa tältä... Kertosäkeen lyyrinen taidonnäyte kaikessa mitäänsanomattomuudessaan: "And doubts invading me as I'm waiting for you / But nothing happens and you just go away / From the bar from me go away from me".

Levyn ansioksi on sanottava sen vaihtelevuus darkwave tunnelmoinneista elektron kautta aina jo mainittuihin maailmanmusiikki- ja trip hop -sävellyksiin asti. Jälkimmäisissä Olen'K onnistuu parhaiten miellyttämään omaa korvaani, kun taas lähempänä perinteisempää goottailua olevat kappaleet jättävät melko tyhjän olon vaikka toisaalta uskonkin genren ystävien saavan niistä paljon minua enemmän nautintoa.

Kimmo Niukko


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

French band Olen'k is one of the latest signings of CMI. That thing raised a small resentment among the "old school" CMI-fans who after hearing the "softish" song Season of Tears from the Flowers Made of Snow-compilation got frightened that the label is going to release much more "softer" that "harsher" material in the future. Maybe the case will a bit more shocking when those people notice that the second track How Hard on Silently Noisy is sounding like dark trip hop(!) which makes it less gothic and also more unlikely band for CMI.

The music in this album is based on two female vocalists Elise Mostastier and Cécile Gonzales. The synthetizers (by Patrice Debet) are not used to create industrial or ambient as usually CMI bands do but to accompany the vocals. The rhythm is nicely stressed by bass guitar played by Mano Costa, but there's also used far more ethnic (and totally odd to me) instruments like balafon, mangane and komsa. The bass sound reminds me a bit of gothic bands close to Joy Division which is not a bad thing at all though there's no other similarities to above mentioned cult band.

The band is at its best in the ethno sounding compositions like Divided which by using lute reaches nice eastern vibes close to Dead Can Dance. Refreshing beat in the background ensures that the song will be a hit on the goths dancefloors. This pearl of the album makes me to want to hear also their future compositions even though there's also many songs that doens't raise any feelings in me, not postitive nor negative. One of those kind of songs is called The Bar which in my opinion is sounding the same as any song if I'd open a hit radio station at a random time (not that I listen to those voluntarily). Of course one can now think that this is a hit song or other way it's just is totally trifling song to me. Anyway, it's the most "main stream" music that I've heard from the CMI camp so far. I'd even say that No Doubt playing a ballad sounds like this… The chorus in its whole insignificant style: "And doubts invading me as I'm waiting for you / But nothing happens and you just go away / From the bar from me go away from me".

I have to give credits for this album for its diversity that is ranging from darkwave to electro and even to earlier mentioned world music and trip hop compositions. In the latter songs Olen'K succeeds to please my ears very well, but those more gothic like songs offer me nothing special even though I think that friends of that genre will get much more pleasure of them than I did.

Kimmo Niukko