Pimentola on saanut kehittyä ja muuttua rauhassa aivan omaa tahtiaan, ja sen huomaa. Misantropolis on merkillinen luomus, kuin äärimmäisen hallitusti sekavaa sirkusmusiikkia helvetistä. Lähin genre johon sen voisi laittaa on militantti-industrial, mutta se ei kerro koko totuutta. Paketin todellinen hallitsija on erilaisten kieppuvien, monesti posetiivin oloisten melodioiden käyttö. Niitä puolestaan erinomaisesti tukevat selkeät mutta usein nerokkaan vaimeiksi jätetyt vokaalit. Välillä käytetään darkwave-tyyppistä laulua, välillä kuiskausta, välillä raakaa metallimusiikin puolelta tutumpaa huutavaa rähinää. Viimeisintä hyödyntävä Heart's Demementia (Phase I.) on ehdottomasti levyn heikointa antia, mutta sekin sopii hyvin pakettiin ja lisää mielenhäiriöistä tunnelmaa läsnäolollaan.

Osa materiaalista, erityisesti mainio Psychopompos, svengaa todella letkeästi olematta yhtään vähemmän painostavaa kuin vakavammatkaan osuudet. Tässä levyn kokonaiskaari toimii hyvin näppärästi: alussa sirkusmeininkiä, keskellä kaksi voimakkaasti rytmisempää raitaa, ja niistä siirrytään rauhallisemman rytmiikan kautta selkeimmin militantti-industrialeimpaan tavaraan. Ja kokonaisuuden viimeistelee erittäin hyvin Somnivoren dark ambient -remix vanhasta Tuoni Pauloo Tiukoin Sitein III. -raidasta.

Tämä häiriintyneen näköisessä hopeakoristellussa digipackissa tuleva kiekko on melkoista herkkua jopa jo varsin turtuneen post-industrialistin korvissa. Sillä on hyvä sekoitus vanhaa ja uutta, artistin omaa tuttua tyyliä ja ennen kuulemattomia ideoita. Lämpimästi suositeltava hankinta, siis.

Jiituomas

Pimentola has had the freedom to develop and mutate at its own pace, and that shows. Misantropolis is a weird creation, like chaotic yet extremely controlled circus music from Hell. The closest genre where it could be categorized is martial industrial, but that would not be the whole truth. What really dominates this package is the use of twirling, often street organ like melodies.Those are in turn supported by clear, but usually brilliantly subdued vocals. At times the vocals are darkwave-like, at other times whispering, and sometimes like the screams more commonly associated with metal. The last kind is used on Heart's Demementia (Phase I.), which is by far the album's weakest track, but it too fits in the whole and just adds to the demented feel of the disc. Some songs, especially the great Psychopompos, has a nice swing to it, yet is no less oppressive than the more serious-feeling tracks. In this regard the album's musical arc works really well: it starts with the circus feel, goes to two strongly rhythmic tracks, then from them to a more subtle rhythm, and from those to the most militant-industrial part. And the whole is finally wrapped up really well with Somnivore's dark ambient remix of the older Pimentola track Tuoni Pauloo Tiukoin Sitein III.

This album, which comes in a seriously disturbed looking, silver decorated digipack, is quite a delicacy even to a somewhat jaded listener of post-industrial. It has a great mix of old and new, of the artist's familiar style and completely novel ideas. Thus, indeed, a recommended purchase.

Jiituomas