Mare morphosis täydentää Troumin “Power Romantic” trilogian, sen ansaitsemalla tasolla. Sarjan edellinen teos, Grote Mandrenke (2012), oli mestarillinen - ja niin on tämäkin. Materiaalina on sekä J. S.Bachin teosten uudelleenmuokkausta että Troumin omia palasia. Tulos on sinfoniaalisuudestaan ja kausittaisten rumpujen tuomasta upeasta rajuudesta huolimatta hyvin intiimi.

Itselleni se toi ennen kaikkea rakenteeltaan mieleen Arvo Pärtin jumalaisen Tabula Rasan, tavalla jolla teemat kehittyvät mutta kerta toisensa jälkeen peruselementit palauttavat linjan alkuun, josta lähdetään jälleen kehittymään, mutta hiukan eri suuntiin. Mare morphosis on upeaa, uudistumiskykyistä ja kekseliäistä Troumia, joka kuin käärme luo nahkaansa mutta silti pysyy ydinolemukseltaan ennallaan.

Jiituomas

Mare morphosis completes Troum’s “Power Romantic” trilogy, on the quality level that it deserves. The preceding work, Grote Mandrenke (2012) was a masterpiece - and so is this one. As material, Troum are using both their re-makings of J. S Bach pieces as well as their own. The result is, despite its symphonicity and the occasional brilliant roughness brought by drums, very intimate. FOr me, it structurally brought to mind especially Arvo Pärt’s divine Tabula Rasa, in the way in which its themes develop, but are then repeatedly taken back by a dominant key sound to the beginning, from which they start to develop anew, into slightly differing directions. Mare morphosis is wonderful, self-renewing and innovative Troum, which like a snake sheds its skin, yet remains at the core the same as before.

Jiituomas